Tuollainen rakenne kuulostaa riskialttiilta paikalta. Ongelmana on että vedeneristeet eivät ole vesihöyrynvastukseltaan rakennusmuovia tiiviimpiä joten vedeneristeen taakse päässyt kosteus kerääntyy höyrynsulun pinnalle. Vedeneristeen taakse pääsee tietysti hieman kuivumaan siltä osin kuin kipsi pystyy kosteutta siirtämään. Pääsääntöisesti suosittelemme, että rakenne puretaan ja höyrynsulku poistetaan. Joissain tapauksissa rakenne pystyy ehkä toimimaan (suihkua käytetään tosi harvoina, käytetään ei kartonkipohjaisia levyjä (Humid board), ilmanvaihto toimii eli suhteellinen kosteus on alhainen jne.), mutta riskejä on. Itse purkaisin vaikka se vähän aikaa ja rahaa maksaisikin.

Emme suosittel KXT-levyn jättämistä pitkäksi aikaa ilman julkisivua. Ajan pituus on riippuvainen vallitsevista olosuhteista (sade, tuuli, kosteus ja aurinko jne.). Mikäli tuulensuojakipsilevy (KXT) joudutaan jättämään ilman julkisivua talveksi (esim. muuraaminen ei onnistu kylmyyden takia) niin tulee ensisijaisesti varmistaa, että vesi ei pääse levyn taakse sekä ettei vesi pääse imeytymään levyyn esim. alareunasta tai jatkoksista. Levytyksen alareuna on hyvä suojata vedeltä esim. pressulla. Levytys voidaan myös päällystää esim. Tyvek -tuulensuojakankaalla. Knauf Weather board voidaan jättää ilman julkisivua talven ajaksi. Tulee kuitenkin varmistaa, että vesi ei pääse levyn taakse ja seisova vesi ei ole levyssä kiinni. 

Kun levujen päällä on vedeneristys, niin kummankin levyn päälle voidaan tehdä laatoitus. Mikäli laatoitus tehdään suoraan levyn päälle, tulee se tehdä Indoor levylle. Indoor levy ei ole niin kova kuin Outdoor levy joten se toimii paremmin laatoitusalustana.

Tuulettuviin julkisivuihin suosittelemme aina Outdoor levyä jonka ominaisuudet on mitoitettu tähän tarkoitukseen. Indoor levyä on käytetty hieman tuulettuvissa rakenteissa, mutta silloin levytettävä pinta-ala on ollut pieni ja yleensä ns. korkeammalla (ei mekaanisen turmeltumisen vaaraa). Levyjen erot ovat tiheydessä ja kovuudessa. Outdoor on tiheämpi ja kovempi.

Pääsääntöisesti villapohjaiset akustiikkalevyt vaimentavat enemmän puhetaajuuksilla, kun taas kipsiakustiikkalevyt vaimentavat paremmin matalammilla taajuuksilla (tasaisempi koko taajuusalueella). Kun tiloja suunnitellaan, tulee miettiä mitä halutaan vaimentaa ja kuinka paljon (esim. luokan hälinää vai opettajan puhetta). Tietysti myös sijoittelu ja esteettisyys ovat tärkeitä asioita. Kummallakin materiaalilla on siis omat hyvät puolensa. Kotiteatterin akustiikan suunnittelu on aina haasteellista jossa on huomioitava monta eri asiaa (tilan koko, käyttötarkoitus, ulkonäkö, sisustus- ja pintamateriaali, huoneen ja laitteiston vaatimukset, ääneneristävyys, budjetti jne.). Jälkikaiunta-aikaa on hyvä pienentää koko taajuusalueella (ellei sitten katso vain puheohjelmia). Hyvään lopputulokseen päästään esim. jättämällä rei’itetyn akustiikkakipsilevyn taakse ilmatila joka täytetään villalla. Huippuluokan kotiteatterin suunnittelussa tulee ottaa yhteyttä akustiikkakonsultteihin (esim. Helimäki akustikot, Akukon, Promethor, Alpo Halme).

Valitettavasti kipsilaasteja ei suositella kuumille pinnoille. Alustan kuumeneminen johtaa lämpöliikkeisiin ja sitä myötä halkeiluun. Rappauslaastit voivat soveltua kohteeseen paremmin.

Lastulevyn päälle voidaan asentaa kipsilevy johon kaapelit kiinnitetään. Mikäli pintaan asennetaan pumpattava itsestään tasoittuva kipsilaasti voidaan alimpana kerroksena käyttää KN13 tai KS6 levyä. Jos koko lattia tehdään levyttämällä, tulee alimman kerroksen olla esim. KN13 tai KEK13 levy. Kaapeleiden välit tehdään kipsilevysoiroista ja raot voidaan täyttää kipsilaastilla (esim. 415) tai saneerauslaastilla. Pumpattava kipsitasoite on tietysti helpompi, mutta myös kalliimpi vaihtoehto.

Tasoitteen minipaksuus riippuu alustasta sekä massasta. Minimissään se on 10 mm, mutta esim. lattialämmityksen päälle laitetaan minimissään 30 mm FE80 tuotetta. Valmiin lattian tiheys on n. 2000 kg/m3. Pumppauksen hinta vaihtelee materiaali- ja työnmäärän sekä sijainnin mukaan. Parhaiten arvion saa itse urakoijilta. Lattiapumppausurakoijien tiedot löytyvät Yhteistyökumppaneiden alta.

Suosittelemme aina pintalevyksi KEK levyä. Se on lujempi ja kestää näin paremmin erilaisia rasituksia. KN levy soveltuu paikkoihin joissa rasitus on pienempi sekä esim. pintalevyn ale.

Levyoppaassamme on muutamia eri vaihtoehtoja. http://rakennusjarjestelmat.knauf.fi/service/s_brochures/index.html Rautakaupoissa on yleensä laaja valikoima erilaisia kiinnikkeitä. Kannattaa siis kysyä myös heiltä. Netistä löytyy eri valmistajia ja kiinnitysmenetelmiä. Esim. http://www.renholm.fi

Yleensä ensimmäisen kerroksen levyt asennetaan poikittain harvalaudoitusta vasten. Tapauksessasi sillä ei ole niin suurta merkitystä, koska laudoitus on normaalia (k300) tiheämpi sekä pintaan tuleva valu tarttuu tiukasti levyn pintaan joten laatasta tulee hyvin jäykkä. Ensimmäinen kerroksen levyt kiinnitetään levylattiassa 4 ruuvia/lauta(k300) eli n. 13 kiinnikettä/m2. Tässä tapauksessa kiinnitys voi olla huomattavasti harvempi eli n. 5 kiinnikettä/m2 on riittävä.

Kuulostaa vähän ongelmalliselta tilanteelta. Betonivaluista ”vapautuu” paljon kosteutta ja sitä voi olla aika reilusti sitten jäätynyt sinne tuulensuojalevyn alapintaan tai villaan siihen kohtaan missä lämpötila laskee nollaan. Jos nyt laittaa höyrynsulun niin keväällä jossain vaiheessa nämä jäät sulaa ja se saattaa aiheuttaa aikamoisen vesileikin. Tietysti ne jonkin ajan kuluessa tulevat tuulensuojakipsilevyn läpi, mutta kuinka nopeasti niin se on vähän vaikea arvioida riippuen ulkoilmasta. Tietysti kesän aikana varmasti kaikki poistuu, mutta sinä aikana voi yläpohja olla aika home viljelmä. Toinen ongelma on sitten, että tämä sulava vesi saattaa tulla höyrynsulun väleistä/raoista/saumoista sisälle. Arvio voisi olla, että jos vettä on vähän, niin silloin en usko että hirveätä ongelmaa muodostuu, mutta jos sitä on paljon, niin sitten kannattaa miettiä että miten tila saadaan kuivaksi keväällä ns. kohtuullisessa ajassa.

KXT9 tuulensuojakipsilevy on 9 mm paksu joten se ei vastaa normaalia kipsilevyä (KN tai KEK) jotka ovat 13 mm paksuja. Knauf:n vaihtoehdot ovat: 2x KXT9, KN 13, KEK 13, Weatherboard (13mm) tai Aquapanel (13mm). Normaalit kipsilevyt kestävät teknisesti ulkoilmassa, kunhan eivät ole suoraan kosteudelle alttiina. Joitain pieniä (home)pilkkuja (kuten puussa) niihin voi tietysti tulla jos ilman kosteus on pitkään todella korkea (eihän tulevasta ilmastosta osaa oikein sanoa mitään). Niillä ei sinänsä ole vaikutusta asumiseen sillä onhan ulkoilma muutenkin täynnä homeita ja itiöitä. Maalaus tietysti vähentää tätä riskiä.

Lattiakipsilevy (KL 15) on koostumukseltaan erilainen kuin palonsuojakipsilevy (KPS 15 tai DB 15) eli suoraan niitä ei voi vaihtaa. KPS 15 voidaan korvata kahdella KL 15 levyllä. KL15 vastaa siis palonsuojaominaisuuksiltaan KN 13 ja KEK 13 levyjä.

Terve! Siihen on tietysti monia vaihtoehtoja, mutta mikäli ongelma halutaan ratkaista kipsilevyillä niin siihen riittää 2 kertaa Knauf KN tai KEK kipsilevy. Kohteissa joissa käytetään KN tai KEK -levyä tulee varmistaa, että vesi ei pääse tuotteeseen. Mikäli tällaisia kohtia on rakenteessa tai rakennusaikana voidaan levyt tietenkin pinnoittaa esim. Tyvek -kankaalla. Levyt säilyvät ulkoilman kosteudessa kohtuullisen hyvin. Levyt voidaan myös maalata. Tuulensuojakipsilevyjä (KXT9) tarvitaan 3 kpl EI30 rakenteeseen. Kohteissa joissa levyt ovat alttiita vedelle tai normaalia ilmastoa suuremmalle kosteudelle suosittelemme Aquapanel outdoor levyä. Valitun rakenteen toimivuus tulee varmistaa rakennesuunnittelijalla. T:Max Tollander

Ensimmäinen kerros asennetaan poikittain harvalaudoitukseen nähden. Ruuvaus tiheys on k300 (4 ruuvia/levy/lauta). Kannattaa käyttää EK ruuveja (pituus >32mm). Soirot voidaan kiinnittää esim. rakennusliimalla, saneraus- tai kipsilaastilla. Välien tulee olla vähintään 3 kertaa kaapelin halkaisija. Välit täytetään laastilla. Päällimmäinen kerros kiinnitetään kuten soirot. Ruuveja väli- ja pintakerroksissa voi käyttää tarvittaessa lisänä. Levyjen tulisi pysyä yhdessä liiman tai laastin avulla. Vaativissa kohteissa ruuvaus on suositeltavaa.

Ihan näillä tiedoilla ei pysty tarkkaan sanomaan, että mikä olisi paras korjausvaihtoehto. Vanhoissa taloissa huoneistojenvälinen ääneneristävyys saattaa olla sen aikaisten määräysten mukainen, mutta se ei välttämättä hirveästi lämmitä. Uusissa taloissa sen tulisi kuitenkin olla kunnossa. Aluksi voidaan tarkistaa että rakenne on tiivis eli poista lista, rasiat etc. ja tiivistä raot esim. akryylimassalla. Mikäli ääni kuuluu vielä selkeästi läpi, täytyy miettiä rakenteita ja voidaanko niitä parantaa. Tämä vaatii rakennesuunnittelijaa (mieluiten akustikkoa) jolla on kokemusta ääneneristämisestä. He pystyvät antamaan järkevimmät korjausneuvot. Mikäli haluaa kokeilla onnea niin yhtenä vaihtoehtona on lisätä seinään akustinen jousiranka 25 mm (väliin pehmeä villa) + 2 kipsilevyä. Tällä saadaan yleensä parannettua ääneneristävyyttä, mutta suuruus riippuu siis nykyisistä rakenteista.

Teoriassa mitä suurempi pintamassa saadaan aikaiseksi niin sitä parempi ääneneristävyys. Äänen eristävyyteen kuitenkin liittyy niin paljon muuttujia että levyjen välinen "pieni" tiheysero ei vaikuta käytännön lopputulokseen. Mikäli levyjä asennetaan useampi päällekkäin, niin silloin suosittelemme pintaan KEK13 levyä. Olennaista on että rakenteesta saadaan tiivis eli akryylimassalla kannattaa tiivistää kaikki raot/reunat. Läpiviennit kannattaa myös miettiä (LVIS).